S:llä on ollut piha jo kolme vuotta hippasen vaiheessa. Erilaisia suunnitelmia ja toteutuksen tynkiä on vuosien mittaan ollut, mutta tänä kesänä taitaa pikkuhiljaa hommat hahmottua.
Kun esimmäiset kesäpäivät yllättivät lämmöllään ja valollaan niin S heräsi vapaapäivän aamulla aikaisin ja suuntasi pihalle auringonpaisteeseen. Siinä hetken ihmeteltyään silmiin osui erinäisiä tarvikkeita, mitä on pihaan kertynyt, mm. aitaelementin pätkiä, runkopuuta, purettua terassilautaa, pieniä paloja peltikatetta jne. Sirkkeli odotteli terassilla jo kutsuvasti joten ei kun tuumasta toimeen.
(Nämä tarvikkeet olivat viime kesänä talon oven eteen rakennetun terassin osia, jotka jouduttiin keväällä purkamaan, jotta ovi aukeaisi. Routa alkoi keväällä nostamaan terassia niin hurjasti ylös, että tänä kesänä on sitten edessä uuden rakentaminen. Aina ei mene niinkuin elokuvissa, ei todellakaan. Onneksi kyse oli vain parin neliön pienestä ovirapusta, eikä sen suuremmasta projektista. Terassin pohjien tekoon siis kannattaa jatkossa paneutua vähän paremmin.)
Biokompostin (josta tulee oma bloggaus myöhemmin), valmistumista odoteltaessa pihasta puuttui paikka roskiksille. Hetken päästä olikin roskasäiliöt mitattu ja roskiskatoksen runkopuut pätkitty. Ei muuta kuin kulmaraudoilla ja terassiruuveilla kasaan.
Piha on aika mäkinen, mikä on aiheuttanut monen asian kannalta päänvaivaa. Roskatoskin piti täten vatupassilla säätää suoraksi tai ainakin niin suoraksi kuin tässä tilanteessa voitiin. Maata vasten runko nojaa vanhoja betonilaattoja vasten. Pohja on painekyllästettyä lautaa, jotta maakosteus ei pääsis vaikuttamaan runkopuihin, jolloin toivottavasti tätä rakennelmaa ei tarvitsis jo ensikesänä purkaa. Pidämme siis peukkuja tämän osalta!
Roskiskatoksen lattiaksi ruuvattin edellämainitusta terassista puretut painekyllästetyt laudat. Tolppien väliin kolmelle sivulle ruuvattiin jo valmiiksi olemassa olevia valkoisia aitaelementtejä. Tolppien yläpäähän ruuvattiin painekyllästettyä lautaa. Voiko tämä homma olla tosiaan näin helppoa?
Runkotolpat näyttivät melko rujoilta käsittelemättöminä joten niihin sutaistiin falunpunaista keittomaalia, joka on sama sävy kuin piharakennuksessa. Maali kyllä antoi todella hyvän värin ja nyt tolpatkin näyttävät ihan siedettäviltä. Mutta eihän katosta nyt tällaiseksi voinut jättää. Myös lattiaosa ja yläreunan peltikatteen alle jäävä laudoitus sai peltikaton rr32 tummanruskean sävyn. Pinta maalattiin peittävällä puunsuojalla.
Äidille kuvan keskeneräisestä katoksesta lähetettynä sain takaisin viestin "No nyt on roskille nätti paikka!". No, on se ainakin nätimpi kuin kaksi roskislaatikkoa, jotka ovat puolittain ojanpenkassa rotkottaneet kolme vuotta. Siihen nähden jopa kaunis.
