sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Siro puuhellan metallikuorien maalaus

Kun S:n taloon saatiin muutama vuosi sitten kovalla vaivalla asennettua lähialueelta 50eurolla ostettu Siron puuhella, ei osannut arvata että jonakin päivänä vielä se olisi erivärinen. Kissaportin kuviomaalauksen jälkeen katse kiinnittyi pahasti tuohon oranssinruskean väriseen puuhellaan, joka ei varsinaisesti ole koskaan ollut ilo silmälle. Pinta oli hyvässä kunnossa kyllä, kiiltävä ja kova. Todennäköisesti jokin todella kova maali tai emalointi pinnassa, tiedä siitä. Nyt kuitenkin iski inspiraatio maalata se tummaksi siniharmaaksi. Mutta millä hiton maalilla tuollaisen maalaisi?

Pyörittelin päässäni kaikkia maalausohjeita ja tuotteita. Joku hifistelijä varmaan olisi peltien irrottamisen jälkeen hionut ne läpikotaisin ja vienyt ruiskumaalattavaksi. Peltihommat ja niiden hiominen ei varsinaisesti ole itselle sitä tutuinta ja ominta puuhaa, niin toki mietin olisiko oikotietä onneen tässäkään asiassa? Olisiko jokin tuote, jolla pääsisi hiomatta ja käryttämättä lopputulokseen?

Ensin mietin että haluaisin säilyttää pinnan kiiltävänä. Mietin jo käyttäväni venepintamaalia, jonka tasoittuvuudesta yhdessä kalustemaalauksessa oli todella hyvä kokemus itsellä. Remontin edetessä ja maalaushommia tehneenä olen kuitenkin alkanut saamaan hervottoman päänsäryn liuotinohenteisten maalien kärystä, joten halusin ehdottomasti nyt käyttää vesiohenteista maalia. Mitään ylimääräistä päänsärkyä, hitaasti kuivuvaa maalia ja sotkevia märkiä pellinpalasia pieneen mökkiini en siis kaipaisi. Tuskin siitäkään hommasta ilman kissankarvoja ja tassunjälkiä olisi selvitty.

Venemaalin hylättyäni päätin vaan rohkeasti tarttua Teknoksen Superlateksi purkkiin. Nimi on kyllä hurja. Oikea perinnerakentajan unelma! Onneksi pellin maalauksessa ei hengittävyys ole niinkään se juttu, vaan tartunta ja mahdollinen lämmön kesto. Superlateksi on nimensä mukaisesti melkoista superia. Päätin lopulta vetää tämän maalin sävytettynä suoraan tuohon kiiltävään pintaan pesun jälkeen. Tarttui kuin tauti! Kaunis matta pinta tasoittui erinomaisesti. Maalasin pinnat kahteen kertaan ja eikun pellit kiinni. Töissä minulle vinkattiin kun kerroin mitä olin tehnyt, että kyllä se superi on hurja tuote, sillä kuulemma kylillä puhutaan maalatun jopa veneen pohjia. Tämän kuultuani en ollut lainkaan huolissani puuhellani pinnoista, joihin ei kohdistu juuri minkäänlaista kulutusta. Lämpöäkin pintakuoreen hohkaa erittäin vähän. Suurin lämpörasite on todennäköisesti ihan yläreunassa keittotason reunoilla.

Lopputulos siisti ja pitävän oloinen, ihan pyyhittävissä ja peitti tuon vauvankakan värisen pinnan täysin. Suositella voin omalla vastuulla kokeiltavaksi!

Miten meni omasta mielestä? Todella hyvin 9/10. Pienellä varauksella palaan aiheeseen vuoden päästä, jotta näkee miten maali pysynyt käytössä. :)


Puuhella ennen maalausta

Puuhella maalauksen jälkeen




maanantai 29. tammikuuta 2018

Pientä koristelumaalausta

S:n talossa sisustuskin vaihtuu tuon tuosta. Milloin ei tapetti miellytäkkään ja milloin vaivalla valittu maalisävy saa taas väistyä uuden tieltä. Huokauksiakin on vierailijoilta saanut kuulla. Miksi sä taas...?? Tällä kertaa inspis iski rauhallisena sunnuntai aamuna. Pahaa aavistamattomaksi kohteeksi joutui kissojen karkailua varten rakennettu puinen portti.

S ei voinut sietää lapsena sinistä. Ei missään muodossa. En tiedä mahtoiko äiti joskus yrittää siedättää tätäkin kovasti ostamalla varsinkin joululahjoiksi aina jotain sinistä. Noh, jokin muuttui kun kaupungin valot hälveni maaseudulle saavuttua. Siniset sävyt taitavat olla tätänykyä lemppareita, varsinkin keittiössä. <3

Puiseen kissaporttiin olin sutinut keittiön puolelle aikoinani hätäisesti ohkaisen kerroksen siniharmaata puuvahaa. Yksivärisenä se ei oikein miellyttänyt silmääni, joten jotain pitäs keksiä. Olen jotenkin hurjasti mieltynyt kaikenlaisiin geometrisiin kuvoihin ja erityisesti sellaisiin, joita näkee mm marokkolaislaatoissa jne. Värimaailmoja kodissani on jotkut sanoneet jopa räikeiksi, mutta itselle se on ollut aina sellainen sekoitus väripilkkuja, materiaaleja ja muotoja. Ovien kuvion löysin googlettelemalla ja piirsin sen vähän paksummalle paperille, josta leikkasin sen irti. Tällä irtileikatulla sabluunalla sitten piirtelin kuviot oviin ja lopuksi maalasin jämämaalilla kuviot. Väri toki vaalea siniharmaa.

Portin maalauksesta niin innostuneena seuraava projekti onkin sitten peltikuorisen leino puuhellan peltikuorien uudelleen maalaus. Sen vauvankakan värinen ruskea sävy ei varsinaisesti enää hivele silmää. Tästä sitten myöhemmin lisää. Mutta sininen on pop!



Miten meni niinku omasta mielestä? Tosi kiva tuli! Onneksi portit on mahdollista irroittaa kokonaan poiskin, jos joskus tulee senkin osalta toisiin ajatuksiin. Tällä hetkellä en meinaa saada silmiäni irti tuosta. Eli 9/10. (Kymppiä en kehtaa antaa kuitenkaan.)

keskiviikko 24. tammikuuta 2018

Pihasaunan remontti

Ja mistä se idea lähti? Käsiini kulkeutui erittäin edullinen kasa kuivapuristelaattoja koossa 10x10. Ensimmäinen ajatus oli laatoittaa pihasaunan lattia, koska olen lopensa kyllästynyt betonilattian maalin lohkeilemiseen ja sen epäsiistiin ilmeeseen. Mutta niinkun projekteilla on aina tapana, niin laajeni tämäkin lopulta koko saunan remontiksi.

Ensin kurkkasin alimmaisten paneelien alle selvittääkseni nurkkien kuntoa. Tiesin entuudestaan että edellinen asukki oli paneloinut vanhojen paneelien päälle uudet, mutta en osannut edes arvata miten huonossa kunnossa nuo edelliset olivatkaan. Todennäköisesti ilmanvaihto saunassa ei ole pelannut tai kosteutta on päässyt muutoin tuonne väliin, koska alla olevien vanhojen paneelien alaosta olivat pahasti tummuneet. Päätin että kaikki pitää repiä pois ja mahdollisesti jos uudet paneelit saa nätisti irti niin niitä voisi hyödyntää vielä myöhemmin.

Homma lähti käyntiin lauteiden purkamisella, mikä ei ollutkaan sitten ihan niin yksinkertainen keissi. En ollut aikaisemmin edes erityisemmin kiinnittänyt huomiota lauteiden kiinnitykseen, mutta nyt niitä purkaessani viritys oli kyllä aikamoinen. Ylälaude oli toki seinässä pitkältä osaltaan kiinni, mutta tukijalkoina toimivat jonkinsortin metalliset pöydänjalat, joiden säätöjalkaosat olivat pahasti ruostuneet. Alimmaisella lauteella oli jalkoinaan taas alumiiniset säätöjalat, joiden päät samaten aivan ruosteessa. Koko tämä viritelmä oli ruuvattu jaloistaan yhteen jollakin metallinpätkillä, mitkä oli ruuvattu paksuilla pulteilla yhteen. Voisi kuvitella että olisi ollut helppo vain vääntää ruuvit auki ja kiskoa lauteet irti, mutta kun työkaluina on vain iso ja klohno jakari ja pihdit niin homma ei oikein meinannut toimia millään. Kyllä ne sieltä lopulta irti lähti kun tarpeeksi perkeleitä heitteli ilmoille. Samalla totesin että lauteet menevät ehdottomasti vaihtoon. Sen verran ällöttävälle ne näyttivät kun kipsautin ympäri. Ei ole taineet edelliset asukkaat olla kovia saunanpesijöitä.

Purkua suunnitellessani päätin myös pistää saunan ja pukuhuoneen ikkunat kuntoon. Nykyiset kun ovat nekin oma taiteenlajinsa. Yksittäinen poka on viritetty jotenkin ikkunaksi ilman karmia. Ihan jo rakenteenkin vuoksi halusin nämä myös nyt laittaa kuntoon. Toinen syy ikkunoiden uusimiseen oli niiden sijoittelu. Löylyhuoneessa oli pystyikkuna, joka sijoittui juuri siihen kohtaan, missä pestessä seisoskeltiin. Ehkä vähän privaatimpaa tilaa uumoilin.


Vanha ikkuna vielä paikoillaan. Ikkunan alaosa lahonnut kosteudesta.


Ei muuta kuin ikkunaostoksille ja löysinkin yhden erittäin siistin vanhan puuikkunan karmeilla ihan läheltä. Samalta reissulta myyjä laittoi matkaan muutaman huonompikuntoisemman ikkunan, jotka pelastin saunan pesään joutumiselta. Kärräytin ikkunat E:n hallin pihaan ja jännitti vähän, minkälaisen tuomion saan. Tästä ikkunoiden kunnostuksesta on oma blogauksensa, joten en tässä kohtaa paneudu siihen enempiä.

Kun seinien vanhat paneelit oli saatu irroiteltua, päätin purkaa myös vanhat eristeet, jotka olivat tummuneet kosteudesta ja olivat täynnä jyrsijöiden tekemiä onkaloita. Löytyipä jopa yhdestä väliköstä iso kasa auringonkukansiemeniäkin. Jollain on ollu suuri ruokavarasto. Seinien eristys oli toteutettu mielestäni aika jännästi. Ulkolaudoitusta vasten oli sisäpuolella aluminipaperia, sen päälle ladottua keltaista eristysvillaa ja tämän päälle uudelleen alumiinipaperia. Tämän päällä oli sitten kerros vanhaa ja uutta paneelia.

Vanhojen seinäpintojen ja eristeiden purkua



Auringonkukansiemenkätkö lattianrajassa.


Kun seinät oli saatu ulkolaudoitukseen ja runkorakenteeseen asti purettua, seuraava mietintää aiheuttanut seikka olikin sitten saunan lautakatto. Vinkkejä kyseltyäni, osa oli sitä mieltä että jättää sen paikoilleen ja osa sitten sitä mieltä että ehdottomasti pois. Ongelmia aiheutti lähinnä se, että tein purkutöitä yksin ja tämä homma vaati kyllä vähän riuskempaa kaveria. Ihmeiden aika ei ollut kuitenkaan ohi kun sainkin yllättäen apuja purkutöihin. Ei tarvinnut lopulta katsella kuin sivusta muutaman minuutin kun hieman riuskempi kaveri veti sorkkaraudan kanssa kattolaudat alas. Samalla saaden niskaansa kaikki välikatolla olleet purut ja roskat, jotka yhdessä lopulta keräsimme kasaan ja kuljetimme kaatopaikalle. Tuonne oli joku aikaisempi omistaja kuopannut vaikka mitä roskaa. Hajukin oli aika epämiellyttävä. Katon purku tämänkin osalta osottautui erittäin hyväksi ideaksi, mutta vielä paremmaksi sen teki se havainto, että katto kannattelevat puut olivat osittain ruostuneille nauloilla kiinni ja yksi oli tuettu RAUTALANGALLA! Kiitin onneani, etten päättänyt kiivetä liiterin puolelta tuolle välikatolle putsaamaan sitä, se olisi todennäköisesti pettänyt allani.

Saunan lauteet ja seinien eristeet ja paneelit purettuna.



Saunan sisäkaton tilanne lautojen purun jälkeen. Lautoja kannattanut puu kiinnitetty rautalangalla. 

Kuvittelin optimisesti, että purkuhommat olisi tältä erää tehty, mutta voi miten väärässä olinkaan. Seuraavaksi sain kutsua luottoremppamieheni piikkailemaan vanhan betonilattian sivuihin tehtyjä nousuja, sekä lattiakaivon kohtaa, jotta pelkän reiän tilalle saisi jonkinlaisen kaivon tilalle, jota vesi voitaisiin paremmin ohjata lattiarakenteesta poispäin. Tätä sivujen piikkausta tehdessämme, huomasimme, että vanha betonilaatta oli valettu kiinni alahirsiin. Betonihan johtaa kosteutta tiettävästi, jolloin voitte vain kuvitella vuosikymmenien aiheuttamat vahingot. Alahirret olivat onneksi paksua ja lujaa tekoa, mutta yhdestä kulmasta saimme poistaa lahoa varmaan puoleen puuhun asti. Tämän tilalle remppamieheni teki taidokkaasti puupaikan. Varmistimme vielä, ettei betoni jatkossa ole enää kiinni puumateriaalissa. Päätimme myös että pieni väliseinänpätkä liiterin ja löylyhuoneen välissä, oli helpointa tehdä uusiksi, jotta eristeiden ja pintamateriaalien laitto olisi helpompaa.


Lahon poistoa alahirrestä


Purkuvaiheen jälkee alkoikin sitten se todellinen pähkäily, nimittäin eristeet ja seinärakenne ylipäätään. Päätin etten lähtisi purkamaan ulkolaudoitusta lainkaan, vaan tekisin sisäosat sisältä käsin. Pitkän pähkäilyn uretaanilevyn, ekovillan, puukuitulevyn, mineraalivillan ja muiden eristeiden välillä päädyin rakenteeseen jossa kiinnittäisin sisäpuolelta pystypuiden väliin ensimmäiseksi paksumpaa tuulensuojalevyä, tämän päälle 50mm ekovillalevy, alumiinipaperi ja kuusipaneeli vaakaan. Tuulensuojalevyjen sahailu oli vähintäänkin taitolaji, koska osa pystypuista ei todellakaan olleet täysin suorareunaisia jne. Pieniin koloihin mitä jäi väistämättä, suihkutin uretaania tiiviyden saavuttamiseksi. Ekovillalevyjen asennus oli erittäin miellyttävää ja mukavaakin puuhaa. Eristys kävi nopeasti ja levyillä sai helposti tiivistä.

Tuulensuojalevyn asennusta sisäpuolelta


Tässä välissähän mun remppamies kävi yhtenä päivänä kanssani kiinnittämässä uudet kattokoolaukset, vanhojen puoliksi irronneiden tilalle. Näin katto saatiin kestäväksi ja suoraksi ja hyväksi pohjaksi uudelle paneelille. Olisin tämänkin vaiheen, ehkä osannut tehdä yksinkin, mutta pitää sanoa, että yli 2m pitkien puiden kiinnitys ylös, ei ilman lisätukea olisi onnistunut. Näin homma sujui myös nopeammin. Kattorakenteen tein laudoittamalla harvaan pinnan aluminiipaperin jälkeen. Harvalaudoituksen päälle kiinnitin sitten paneelit. Välikattoon laitoin myös ekovillalevyä.

Saunan vanhan muurin tasoitin tasaiseksi ja maalasin Tikkurilan Muuri maalilla, sävyllä Tuhka. M497. Saunan vanhan betonilattian säilytin, mutta hioin vanhan hilseilevän maalin maalinpoistolaikalla (Oli muuten pirun pölystä hommaa, mutta nopeaa) Lattian maalasin lopuksi uudelleen hengittävällä lattiamaalilla Hagmans 1K:lla. Värin poimin alussa mainitsemistani lattialaatoista, jotka lopulta jäivät lattiaan asentamatta. Käytin laattoja alareunoihin tehtyjen vesivanerien pinnassa. Tiivistin lattian ja seinän sauman bitumimassalla sekä lopuksi silikoonilla.

Muurin tasoitusta.

Panelointia sekä alareunan vanerit kiinnitetty.
Muuri tasoitettuna ja maalattuna. Vanha kiuas ja pata asennettuna takaisin.



Löylyhuoneen ja eteisen väliin ostin uuden vanhan oven yhden kirppisryhmän kautta. Oven paikkaa ja kiinnitystä jouduttiin pariin kertaan siirtämään seinäpintojen hahmottamisen takia. Lopulta se löysi paikkansa ja istuu mielestäni loistavasti vanhaan pihasaunaan. Oven listoitukset tein sahalaudasta, johon sipaisin Teknoksen Saunavahaa sävytettynä hyvin vaalean harmaaksi. Rouheampi lauta tuo kivasti tilaan rosoisuutta. Uusi vaakaikkuna (jonka kunnostin ilmaiseksi saadusta kolmiruutuisesta ikkunasta) on vielä ilman listoitusta, kun en syksyn tullessa saanut enää aikaiseksi. Tulevana kesänä, viimeistelyt ja hommat jatkuvat tässä piharakennuksessa, joten kaipa nuo listat joskus sinne eksyvät paikoilleen.

Lattia maalattu, lattiakaivo asennettu, ovi paikoillaan, sekä paneloinnit tehty. Lattian alareunassa pystylaatoitus.



Lopuksi ei ollut sitten enää muuta kuin lauteiden tekoa. Etsin netistä paljon ideoita ja kuvia pihasaunan lauteista ja omaa silmääni miellytti eniten todella leveät ja paksut lankkulauteet, jotka olisivat leveussuuntaan asennettu. Hintoja ja puutavaran hintoja tsekattuani päätin rakentaa lauteet itse. Päädyin tilaamaan höylättyä kuusilankkua käsittelemättömänä lauteisiin ja niiden jalkoihin. Lankkulauteiden pätkät tilasin valmiiksi sahattuna oikeaan mittaan, jotta säästyisin edes yhdeltä pätkäisyvaiheelta. Lauteet rakentuivat melko helposti. Ihan täysin virheettömiä en niistä saanut muutaman pikkuvirheen takia, mutta erittäin siistit ja toimivat. Käsittelin lauteet samalla vahalla kuin seinäpaneelitkin. Myöhemmin ehkä laitan lisäkerroksia sävyä, jotta lauteet hieman erottuvat seinistä.

Saunan lauteet.

Uusi vanha ovi.



Miten meni niinkuin omasta mielestä. Ehkä ensimmäisten löylytulien aikaan ottamani videonpätkä kertoo helpotuksen fiilikseni paremmin.