Siro puuhellan metallikuorien maalaus

Kun S:n taloon saatiin muutama vuosi sitten kovalla vaivalla asennettua lähialueelta 50eurolla ostettu Siron puuhella, ei osannut arvata että jonakin päivänä vielä se olisi erivärinen. Kissaportin kuviomaalauksen jälkeen katse kiinnittyi pahasti tuohon oranssinruskean väriseen puuhellaan, joka ei varsinaisesti ole koskaan ollut ilo silmälle. Pinta oli hyvässä kunnossa kyllä, kiiltävä ja kova. Todennäköisesti jokin todella kova maali tai emalointi pinnassa, tiedä siitä. Nyt kuitenkin iski inspiraatio maalata se tummaksi siniharmaaksi. Mutta millä hiton maalilla tuollaisen maalaisi?

Pyörittelin päässäni kaikkia maalausohjeita ja tuotteita. Joku hifistelijä varmaan olisi peltien irrottamisen jälkeen hionut ne läpikotaisin ja vienyt ruiskumaalattavaksi. Peltihommat ja niiden hiominen ei varsinaisesti ole itselle sitä tutuinta ja ominta puuhaa, niin toki mietin olisiko oikotietä onneen tässäkään asiassa? Olisiko jokin tuote, jolla pääsisi hiomatta ja käryttämättä lopputulokseen?

Ensin mietin että haluaisin säilyttää pinnan kiiltävänä. Mietin jo käyttäväni venepintamaalia, jonka tasoittuvuudesta yhdessä kalustemaalauksessa oli todella hyvä kokemus itsellä. Remontin edetessä ja maalaushommia tehneenä olen kuitenkin alkanut saamaan hervottoman päänsäryn liuotinohenteisten maalien kärystä, joten halusin ehdottomasti nyt käyttää vesiohenteista maalia. Mitään ylimääräistä päänsärkyä, hitaasti kuivuvaa maalia ja sotkevia märkiä pellinpalasia pieneen mökkiini en siis kaipaisi. Tuskin siitäkään hommasta ilman kissankarvoja ja tassunjälkiä olisi selvitty.

Venemaalin hylättyäni päätin vaan rohkeasti tarttua Teknoksen Superlateksi purkkiin. Nimi on kyllä hurja. Oikea perinnerakentajan unelma! Onneksi pellin maalauksessa ei hengittävyys ole niinkään se juttu, vaan tartunta ja mahdollinen lämmön kesto. Superlateksi on nimensä mukaisesti melkoista superia. Päätin lopulta vetää tämän maalin sävytettynä suoraan tuohon kiiltävään pintaan pesun jälkeen. Tarttui kuin tauti! Kaunis matta pinta tasoittui erinomaisesti. Maalasin pinnat kahteen kertaan ja eikun pellit kiinni. Töissä minulle vinkattiin kun kerroin mitä olin tehnyt, että kyllä se superi on hurja tuote, sillä kuulemma kylillä puhutaan maalatun jopa veneen pohjia. Tämän kuultuani en ollut lainkaan huolissani puuhellani pinnoista, joihin ei kohdistu juuri minkäänlaista kulutusta. Lämpöäkin pintakuoreen hohkaa erittäin vähän. Suurin lämpörasite on todennäköisesti ihan yläreunassa keittotason reunoilla.

Lopputulos siisti ja pitävän oloinen, ihan pyyhittävissä ja peitti tuon vauvankakan värisen pinnan täysin. Suositella voin omalla vastuulla kokeiltavaksi!

Miten meni omasta mielestä? Todella hyvin 9/10. Pienellä varauksella palaan aiheeseen vuoden päästä, jotta näkee miten maali pysynyt käytössä. :)

Puuhella ennen maalausta

Puuhella maalauksen jälkeen